RSN neuvonpidossa kulttuuriministeriössä

Nuorisoliiton toimintakoordinaattori Venla Odenbalk ja varapuheenjohtaja Alice Kyander osallistuivat 12/12-2017 kulttuuriministeriön pitämään neuvonpitoon yhdessä muiden ruotsinsuomalaisten järjestöjen kanssa. Kulttuuriministeri Alice Bah Kuhnke esitti huolensa koskien suuria paikallisia eroja esikoulujen äidinkielenopetuksessa.

Erot siinä miten kunnat toimivat vähemmistölain mukaan ovat aivan liian suuret. Tietoisuuteemme tulee jatkuvasti esimerkkejä siitä, miten vähemmistölakia ei seurata koska kunnat eivät tarjoa riittävää määrää äidinkielenopetusta esikouluissa. Viimeisin esimerkki on Botkyrkan kunta joka viime viikolla päätti lopettaa äidinkielen opettajien tarjoaman äidinkielenopetuksen esikouluissa. Päätös tehtiin siitä huolimatta, että Botkyrka on suomenkielen hallintoalue jonka tulisi tarjota lapsille äidinkielen opetusta kokonaan tai osittain suomenkielellä.

Kulttuuriministeriön neuvonpidossa painotimme esimerkiksi sitä että vähemmistölakia on selkeytettävä sekä että sen toimeenpanoa on seurattava tarkemmin. Jotta lakia voidaan seurata paremmin, tarvitaan uusi viranomainen jonka vastuulla on lain seuranta ja valvominen. Nuorisoliitto painotti myös että ruotsiin tarvitaan suomen- ja meänkielinen kielikeskus jonka tehtävänä olisi muun muassa kielen revitalisointi.

Nuorisoliitto nosti esille myös vähemmistöperspektiiviä koulupolitiikassa. RSN kokee että monet Jarmo Lainion ”Förbättrade möjligheter för elever att utveckla sitt nationella minoritetsspråk” (SOU 2017:91) mietinnön ehdotuksista ovat hyviä ja tervetulleita.

Jotta suomen kielen eloonjääminen saataisiin taattua on mielestämme tarpeellista lisätä vähemmistökielen opetuksen tuntimäärää vähintään kolmeen viikossa, erottaa vähemmistökielet äidinkielenopetuksesta sekä sisällyttää vähemmistökielten opetus varsinaiseen lukujärjestykseen. RSN on vahvasti sitä mieltä että muutoksia on tapahduttava pian koska äidinkielen opettajista on suuri pula ja samanaikaisesti ruotsissa on suuri ryhmä nuoria ruotsinsuomalaisia jotka eivät ole saaneet tarvittavaa tukea ja mahdollisuuksia säilyttääkseen kielensä. Jotta mietelmän muita ehdotuksia voidaan lähteä tavoittelemaan tulee pula äidinkielenopettajista ratkaista kiireellisesti. Haluamme nähdä luovia ratkaisuja kuten nopeutettua sertifiointia äidinkielenopettajille, houkutteita opettajaopiskelijoille jotka valitsevat suomenkielen pääaineekseen sekä yhteistyötä suomen yliopistojen kanssa jonka kautta suomalaisia opiskelijoita saataisiin houkuteltua ruotsiin.

Tulemme jatkossakin seuraamaan että poliitikot ottavat Lennart Rohdinin SOU 2017:88 (”Nästa steg? Del 2. Förslag för en stärkt minoritetspolitik”) sekä Jarmo Lainion SOU 2017:91 (”Förbättrade möjligheter för elever att utveckla sitt nationella minoritetsspråk”) selvityksien ehdotukset huomioon työssään.

Nyt kannustamme kaikkia auttamaan meitä seuraamaan että kunnat noudattavat vähemmistölakia. Allekirjoita adressi äidinkielentuen puolesta Botkyrkan kunnassa.