Ungdomsförbundet emot minoritetsstatus till finlandssvenskarnaNuorisoliitto vastustaa vähemmistöaseman myöntämistä suomenruotsalaisille

Riksdagen föreslår nu för regeringen att förslaget om att finlandssvenskar ska erkännas som en nationell minoritet i Sverige ska utredas. Sverigefinska Ungdomsförbundet som är en intresseorganisation för sverigefinska barn och unga riktar nu kritik till riksdagen och kallar förslaget för absurt då man anser att finlandssvenskar tillhör majoritetsspråksbefolkningen.

Det som får Sverigefinska Ungdomsförbundet att se rött är att de menar att hela minoritetslagstiftningen och begreppet nationella minoriteter riskerar att urholkas och försvagas om man erkänner finlandssvenskar som nationell minoritet i Sverige. Ungdomsförbundet som driver finskspråkiga barn och ungas rättigheter i den förda minoritetspolitiken tycker hela förslaget är absurt då de menar att finlandssvenskar som en minoritet faller om man tar finlandssvenskar från en finländsk kontext och sätter dem i ett rikssvenskt. För Sverigefinska Ungdomsförbundet handlar inte frågan enbart om ett erkännande, det handlar även om utdelandet av rättigheter från stat till individer som tillhör en nationell minoritet. Då ungdomsförbundet menar att finlandssvenskar i Sverige inte strukturellt blir diskriminerade för sitt språk och inte behöver återta eller stärka sitt språk då man är en del av den språkliga majoritetsbefolkningen ställer man sig frågandes till vilka rättigheter i Sveriges minoritetslag det är som finlandssvenskar skulle ha ett behov att ta del av.

Vi har hört argument om att erkännandet delvis behöver göras för att öka kunskapen om finlandssvenskar i Finland, men det är inte därför vi har nationella minoriteter. Minoritetslagstiftningen finns till för att öka de nationella minoriteternas jämställdhet med majoritetsbefolkningen samt tilldela grupperna rätten att tillvarata sitt språk och sin kultur. Vi anser istället att den rätta vägen att gå är att implementera Sverige och Finlands gemensamma historia som ett obligatoriskt inslag i den centrala läroplanen för historia,
säger Sverigefinska Ungdomsförbundets förbundsordförande Dennis Barvsten.

Sverigefinska Ungdomsförbundet menar att finlandssvenskar inte är en nationell minoritet i Sverige då man är en finländsk folkgrupp. Grunden för att bli klassad som en nationell minoritet i Sverige är att gruppen har uppstått eller verkat som en del av det rikssvenska samhället under flera hundra år, samt att gruppen på grund av sitt språk eller kultur har en tydlig särart från den svenska. Sverigefinska Ungdomsförbundet menar att riksdagens beslutsfattare bekräftar den okunskap som råder bland svenska politiker om sverigefinnar och nationella minoriteter när man i den antagna motionen definierar sverigefinnar som finskspråkiga invandrare.

Finska har alltid talats i Sverige och för 17 år sedan blev sverigefinnar erkända som en nationell minoritet men återigen refererar riksdagen till att vi sverigefinnar är finskspråkiga invandrare. Det är sårande och går emot syftet av begreppet nationell minoritet. Hur länge måste vi bo i det här landet för att sluta bli klassade som invandrare? Vi stödjer svenskan i Finland och vi delar bilden av att Finland är påväg åt fel håll i minoritetsfrågor men urholka inte minoritetslagstiftningen i Sverige och erkänn en majoritetsspråksbefolkning som en nationell minoritet, säger Barvsten.

– Varför är det här absurt?

Språkförbud håller återigen på att återvända till arbetsplatser och fritidsgårdar runt om i Sverige och vi kämpar med att unga sverigefinnar inte kan eller vill tala finska. Samtidigt anser riksdagen att finlandssvenskarnas situation i Sverige skulle vara mer akut och allvarlig när de, tillskillnad från nuvarande nationella minoriteter, kan utöva sin kultur och tala sitt språk utan några som helst bekymmer avslutar Dennis Barvsten.

OM SVERIGEFINSKA UNGDOMSFÖRBUNDET:

Sverigefinska Ungdomsförbundet är ett rikstäckande ungdomsförbund som samlar sverigefinska barn- och ungdomsorganisationer som erbjuder fritidsverksamhet till sverigefinska barn, ungdomar och unga vuxna. Ungdomsförbundet driver även sverigefinska barn och ungas rättigheter i Sveriges förda minoritetspolitik. I dag har ungdomsförbundet 10 medlemsföreningar och drygt 850 medlemmar. I Sverige talar eller förstår drygt 420 000 människor finska (4,2 %) och drygt en miljon människor har rötter till det finska språket eller Finland.

Dennis Barvsten, SFU:s förbundsordförande
Ruotsin eduskunta ehdotti tänään hallitukselle selvitystä siitä, voidaanko suomenruotsalaiset tunnustaa kansallisena vähemmistönä Ruotsissa. Ruotsinsuomalaisten lasten ja nuorten etuja valvova Ruotsinsuomalaisten Nuorten Liitto kritisoi ehdotusta ja kutsuu sitä absurdiksi, koska suomenruotsalaiset heidän mielestään kuuluvat enemmistökieliryhmään Ruotsissa.

Ruotsinsuomalaisten Nuorten Liittoa huolestuttaa, että jos suomenruotsalaisista Ruotsissa tulisi ruotsalainen kansallinen vähemmistö, tämä heikentäisi koko Ruotsin vähemmistölainsäädäntöä. Ruotsinsuomalaisten lasten ja nuorten etuja ajavasta Nuorisoliitosta ehdotus on absurdi, koska suomenruotsalaisten vähemmistöasema ei toimi ruotsalaisessa kontekstissa samalla tavalla kuin se toimii Suomessa. Ruotsinsuomalaisten Nuorten Liitolle kyseessä ei ole vain tunnustaminen, vaan kyse on myös siitä, että valtio myöntää oikeuksia määrätylle kansanryhmälle. Vähemmistölaki ei myönnä kollektiivisia oikeuksia – se myöntää oikeuksia yksityshenkilöille. Nuorisoliitto on sitä mieltä, että suomenruotsalaiset eivät ole rakenteellisesti syrjittyjä heidän kielensä takia Ruotsissa ja heidän ei tarvitse saada takaisin, elvyttää tai vahvistaa kieltänsä, koska he ovat osa kielienemmistöä. Ruotsinsuomalaisten Nuorten Liitto ihmettelee, millaisiin oikeuksiin Ruotsin vähemmistölaissa suomenruotsalaisilla on tarpeita.

Olemme kuulleet argumentteja, että tunnustamisen tulisi tapahtua, jotta tietoisuutta Suomen suomenruotsalaisista voisi lisätä, mutta kansalliset vähemmistöt eivät ole olemassa sen vuoksi. Vähemmistölainsäädännön tarkoituksena on lisätä kansallisten vähemmistöjen tasa-arvoa suhteessa kansalaisenemmistöön, sekä antaa ryhmälle oikeus suojella kieltänsä ja kulttuuriaan. Koemme, että oikea tapa toimia on Suomen ja Ruotsin yhteisen historian lisääminen pakolliseksi aiheeksi keskeiseen historian opetussuunnitelmaan, sanoo Ruotsinsuomalaisten Nuorten Liiton puheenjohtaja Dennis Barvsten.

Ruotsinsuomalaisten Nuorten Liitto on sitä mieltä, että suomenruotsalaiset eivät ole kansallinen vähemmistö Ruotsissa, he ovat suomalainen kansanryhmä. Tunnustaminen perustuu siihen, että vähemmistö on ruotsalainen vähemmistö, ja että kyseiset vähemmistöt ovat syntyneet tai toimineet Ruotsin aluella ja yhteiskunnassa vuosisatoja. Lisäksi ryhmän kielen ja kulttuurin tulee erota selkeästi Ruotsin kulttuurista. Aloitteessa ruotsinsuomalaiset määritellään suomenkielisiksi maahanmuuttajiksi, mikä vahvistaa poliitikkojen keskuudessa vallitsevaa epätietoisuutta ruotsinsuomalaisista kansallisista vähemmistöistä.

Suomea on aina puhuttu Ruotsissa ja 17 vuotta sitten ruotsinsuomalaiset tunnustettiin kansalliseksi vähemmistöksi. Silti eduskunta viittaa yhä meihin ruotsinsuomalaisiin suomenkielisinä maahanmuuttajina. Se on loukkaavaa ja sotii käsitteen ”kansallinen vähemmistö” tarkoitusta vastaan. Kuinka kauan meidän pitää asua tässä maassa, jotta meitä ei enää luokiteltaisi maahanmuuttajiksi? Tuemme ruotsin kieltä Suomessa ja jaamme sen käsityksen, että Suomi on menossa väärään suuntaan vähemmistökysymyksissä, mutta älkää heikentäkö vähemmistölainsäädäntöä tunnustamalla enemmistökieliryhmään kuuluvia kansallisena vähemmistönä, sanoo Barvsten.

– Miksi tämä on absurdia?

Kielikiellot ovat jälleen palaamassa työpaikoille ja nuorisotaloille ympäri Ruotsia ja taistelemme sen asian kanssa, että nuoret ruotsinsuomalaiset eivät voi tai halua puhua suomea. Samaan aikaan eduskunta kokee että suomenruotsalaisten tilanne Ruotsissa on akuutimpi kun muilla kansallisilla vähemmistöillä, vaikka he voivat harjoittaa kulttuuriaan ja puhua kieltään ilman mitään esteitä, tiivistää Dennis Barvsten.

RUOTSINSUOMALAISTEN NUORTEN LIITOSTA:

Ruotsinsuomalaisten Nuorten Liitto on valtakunnallinen nuorisojärjestö joka kattaa ruotsinsuomalaisia lasten- ja nuortenyhdistyksiä. Yhdistykset tarjoavat vapaa-ajan toimintaa ruotsinsuomalaisille lapsille, nuorille ja nuorille aikuisille. Nuorisoliitto lisäksi ajaa ruotsinsuomalaisten lasten ja nuorten oikeuksia Ruotsin vähemmistöpolitiikassa. Nuorisoliitolla on 10 jäsenyhdistyksiä ja 850 jäsentä. Ruotsissa 420 000 ihmistä puhuu tai ymmärtää suomea (4,2 %) ja noin miljoonalla ruotsalaisella on suomen kieleen tai Suomeen kytkeytyviä juuria.

Dennis Barvsten, RSN:n puheenjohtaja