Nuorisoliitto vastustaa vähemmistöaseman myöntämistä suomenruotsalaisille

Ruotsin eduskunta ehdotti tänään hallitukselle selvitystä siitä, voidaanko suomenruotsalaiset tunnustaa kansallisena vähemmistönä Ruotsissa. Ruotsinsuomalaisten lasten ja nuorten etuja valvova Ruotsinsuomalaisten Nuorten Liitto kritisoi ehdotusta ja kutsuu sitä absurdiksi, koska suomenruotsalaiset heidän mielestään kuuluvat enemmistökieliryhmään Ruotsissa.

Ruotsinsuomalaisten Nuorten Liittoa huolestuttaa, että jos suomenruotsalaisista Ruotsissa tulisi ruotsalainen kansallinen vähemmistö, tämä heikentäisi koko Ruotsin vähemmistölainsäädäntöä. Ruotsinsuomalaisten lasten ja nuorten etuja ajavasta Nuorisoliitosta ehdotus on absurdi, koska suomenruotsalaisten vähemmistöasema ei toimi ruotsalaisessa kontekstissa samalla tavalla kuin se toimii Suomessa. Ruotsinsuomalaisten Nuorten Liitolle kyseessä ei ole vain tunnustaminen, vaan kyse on myös siitä, että valtio myöntää oikeuksia määrätylle kansanryhmälle. Vähemmistölaki ei myönnä kollektiivisia oikeuksia – se myöntää oikeuksia yksityshenkilöille. Nuorisoliitto on sitä mieltä, että suomenruotsalaiset eivät ole rakenteellisesti syrjittyjä heidän kielensä takia Ruotsissa ja heidän ei tarvitse saada takaisin, elvyttää tai vahvistaa kieltänsä, koska he ovat osa kielienemmistöä. Ruotsinsuomalaisten Nuorten Liitto ihmettelee, millaisiin oikeuksiin Ruotsin vähemmistölaissa suomenruotsalaisilla on tarpeita.

Olemme kuulleet argumentteja, että tunnustamisen tulisi tapahtua, jotta tietoisuutta Suomen suomenruotsalaisista voisi lisätä, mutta kansalliset vähemmistöt eivät ole olemassa sen vuoksi. Vähemmistölainsäädännön tarkoituksena on lisätä kansallisten vähemmistöjen tasa-arvoa suhteessa kansalaisenemmistöön, sekä antaa ryhmälle oikeus suojella kieltänsä ja kulttuuriaan. Koemme, että oikea tapa toimia on Suomen ja Ruotsin yhteisen historian lisääminen pakolliseksi aiheeksi keskeiseen historian opetussuunnitelmaan, sanoo Ruotsinsuomalaisten Nuorten Liiton puheenjohtaja Dennis Barvsten.

Ruotsinsuomalaisten Nuorten Liitto on sitä mieltä, että suomenruotsalaiset eivät ole kansallinen vähemmistö Ruotsissa, he ovat suomalainen kansanryhmä. Tunnustaminen perustuu siihen, että vähemmistö on ruotsalainen vähemmistö, ja että kyseiset vähemmistöt ovat syntyneet tai toimineet Ruotsin aluella ja yhteiskunnassa vuosisatoja. Lisäksi ryhmän kielen ja kulttuurin tulee erota selkeästi Ruotsin kulttuurista. Aloitteessa ruotsinsuomalaiset määritellään suomenkielisiksi maahanmuuttajiksi, mikä vahvistaa poliitikkojen keskuudessa vallitsevaa epätietoisuutta ruotsinsuomalaisista kansallisista vähemmistöistä.

Suomea on aina puhuttu Ruotsissa ja 17 vuotta sitten ruotsinsuomalaiset tunnustettiin kansalliseksi vähemmistöksi. Silti eduskunta viittaa yhä meihin ruotsinsuomalaisiin suomenkielisinä maahanmuuttajina. Se on loukkaavaa ja sotii käsitteen ”kansallinen vähemmistö” tarkoitusta vastaan. Kuinka kauan meidän pitää asua tässä maassa, jotta meitä ei enää luokiteltaisi maahanmuuttajiksi? Tuemme ruotsin kieltä Suomessa ja jaamme sen käsityksen, että Suomi on menossa väärään suuntaan vähemmistökysymyksissä, mutta älkää heikentäkö vähemmistölainsäädäntöä tunnustamalla enemmistökieliryhmään kuuluvia kansallisena vähemmistönä, sanoo Barvsten.

– Miksi tämä on absurdia?

Kielikiellot ovat jälleen palaamassa työpaikoille ja nuorisotaloille ympäri Ruotsia ja taistelemme sen asian kanssa, että nuoret ruotsinsuomalaiset eivät voi tai halua puhua suomea. Samaan aikaan eduskunta kokee että suomenruotsalaisten tilanne Ruotsissa on akuutimpi kun muilla kansallisilla vähemmistöillä, vaikka he voivat harjoittaa kulttuuriaan ja puhua kieltään ilman mitään esteitä, tiivistää Dennis Barvsten.

RUOTSINSUOMALAISTEN NUORTEN LIITOSTA:

Ruotsinsuomalaisten Nuorten Liitto on valtakunnallinen nuorisojärjestö joka kattaa ruotsinsuomalaisia lasten- ja nuortenyhdistyksiä. Yhdistykset tarjoavat vapaa-ajan toimintaa ruotsinsuomalaisille lapsille, nuorille ja nuorille aikuisille. Nuorisoliitto lisäksi ajaa ruotsinsuomalaisten lasten ja nuorten oikeuksia Ruotsin vähemmistöpolitiikassa. Nuorisoliitolla on 10 jäsenyhdistyksiä ja 850 jäsentä. Ruotsissa 420 000 ihmistä puhuu tai ymmärtää suomea (4,2 %) ja noin miljoonalla ruotsalaisella on suomen kieleen tai Suomeen kytkeytyviä juuria.

Dennis Barvsten, RSN:n puheenjohtaja